Kalat

MerivesiWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Merivesiakvaariossa pidettävät kalat ovat monille se näyttävin ja osittain vaikuttavin osa päätettäessä akvaarion tulevaa kokoa. Kalojen valinnassa on otettava muutamia tärkeitä asioita huomioon ja allaskokonaisuuden rakennusvaiheessa jo mietittävä hieman tulevaa kalastoa. Monilla lajeilla on niille ominaisia taipumuksia esimerkiksi riuttaturvallisuuden suhteen sekä soveltuvuudesta muiden lajien kanssa. Merivesikalat ovat huomattavasti aktiivisempia sekä reviiritietoisempia kuin makeanvedenakvaariossa pidettävät lajit. Tästä syystä ne tarvitsevat selkeästi enemmän tilaa akvaariossa, jotta ongelmilta vältyttäisiin mahdollisimman hyvin.

Kalojen valinta

Kaloja valittaessa olisi hyvä miettiä niiden riuttaturvallisuus, ellei kyseessä ole kala-allas. Monet lajit nyppivät luonnossa ruuakseen korallien polyyppeja, syövät muita selkärangattomia tai petomaisin elkein muita kaloja. Myös kalojen muut ruokailutottumukset olisi syytä huomioida, sillä kaikki lajit eivät välttämättä syö harrastajan tarjoamaa korvaavaa ruokaa tai ovat muuten haasteellisempia ruokinnan suhteen. Akvaarioon laitettava eläväkivi tuo pieneliöstölle hyvän paikan lisääntymiseen, ja nämä pieneliöt toimivat myös ruokana monille merikaloille. Merikaloista esimerkiksi merikokit ovat tyypillisiä kaloja, jotka eivät välttämättä opi syömään korvaavaa ruokaa.
Pinsetti.jpg

Tämän suvun kaloja mietittäessä olisi hyvä varmistaa, että altaan luonnollinen pieneliöstökanta on riittävä pitkällä tähtäimellä tarjoamaan tarvittavan ruuan kyseiselle kalalle. Näistä esimerkkinä mainittakoon mandariinikala (Synchiropus splendidus) tai perhokaloihin kuuluva pinsettikala (Chelmon rostratus). Koska merivesikalojen viljely on huomattavasti vaikeampaa kuin makeanvedenkalojen, on suurinosa kaloista luonnosta pyydettyjä. Tämä lisää myös osaltaan harrastajalle haasteellisuutta kalojen ruokintaan teollisella kuivaruualla.

Muuta huomioitavaa

Merivesikalojen valinta poikkeaa myös makeanvedenkaloista siinä, että niitä laitetaan altaaseen usein vain yksi yksilö per laji tai mahdollisesti pariskunnittain. Monet lajit ovat niin reviiritietoisia, etteivät tule toimeen oman lajinsa kanssa suljetussa akvaariossa. Useamman yksilön pitäminen samassa akvaariossa nostaa usein kalan stressitasoa ja lisää riskiä sairastumiseen.

Koska meriakvaarion korallit ja muut selkärangattomat eivät kestä kalojen lääkitystä, olisi hyvä pyrkiä minimoimaan riskit sairastumiseen jo heti alussa. Monet lajit myös alkavat taistelemaan keskenään, joka voi johtaa kalan pahaan vahingoittumiseen ja kuolemaan. Herkkyyttä taistelemiseen lisää myös kalojen samankaltaisuus ulkonäöllisesti, ruumiinmuodoltaan tai jos ne joutuvat jakamaan saman reviirin ruuansaamisen suhteen. Tästä esimerkkinä kivikasoissa elelevät levänsyöjät tai pohjatokot. Näiden riskien minimoimiseksi olisi hyvä kotiuttaa kyseiset kalat akvaarioon samanaikaisesti, jotta ne ovat tasa-arvoisia luomaan keskenään altaassa olevat reviirit.
Levänsyöntiä.jpg

Vaikka merivesikalojen käyttäytymisestä löytyy tänäpäivänä mukavastikin tietoa, on jokainen kala kuitenkin yksilö ja käyttäytyminen voi olla erilaista tai muuttua kalan kasvaessa. Kalojen tuleva aikuismitta on hyvä pitää muistissa ja suhteuttaa kalan tuottama jäte akvaariossa olevaan suodatuskapasiteettiin sekä huoltotoimiin. Liikakansoitettu allas tuottaa pitkällä juoksulla altaalle ja kaloille ongelmia, ja johtaa nopeasti harrastusinnokkuuden hiipumiseen.

Kalojen saatavuus

Merivesikalojen saatavuus Suomessa on tänäpäivänä huomattavasti suurempaa kuin muutama vuosi sitten. Tietoisuus kalojen vaatimuksista kasvaa monilla harrastajilla ja akvaariokauppiailla kokemuksienkin kautta, mutta aina olisi hyvä ottaa kalojen vaatimuksista selvää etukäteen ja useammasta lähteestä ennen niiden ostoa.

Henkilökohtaiset työkalut