Erilaiset allasjärjestelmät ja ala-altaat

MerivesiWiki
Versio hetkellä 24. kesäkuuta 2012 kello 22.41 – tehnyt Kaa (keskustelu | muokkaukset)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kun tulevan merivesiakvaarion koko ja malli on päätetty, on seuraavaksi mietittävä minkälaisen kokonaisuuden siitä haluaa rakentaa. Allaskokoonpanoista löytyy muutamia vaihtoehtoja, joista jokainen valitsee sen itselleen parhaimmaksi tuntuvan ratkaisun. Tähän valintaan vaikuttaa paljolti myös se, kuinka teknikoidun altaasta haluaa.

Yhden altaan järjestelmä

Yksinkertaisin allasjärjestelmä sisältää vain yhden altaan, jossa kaikki tekniikka on yhden altaan sisällä. Nämä altaat ovat tyypillisesti maksimissaan 100-litran vetoisia ja kevyesti teknikoituja. Koska kaikki tarvittava tekniikka sijoitetaan altaaseen, ei tekniikan koko ole kovin suurta ja kalasto kevyttä. Altaaseen sijoitetaan yleensä valaisimen lisäksi yksi tai kaksi kiertovesipumppua, ilmapumpputoiminen vaahdottaja sekä mahdollisesti altaan ulkopuolelle tuleva suodatin tarvittaville kemiallisille suodatusmateriaaleille. Tässä akvaariotyypissä on hyvin pitkälle samanlainen kokoonpano tekniikan suhteen kuin valtaosassa makeanvedenaltaita, vaahdotinta lukuunottamatta. Koska tekniikka itsessään ei ole kovin kaunista katseltavaa, voi akvaarioon rakentaa lasisella väliseinällä ns. tekniikkatilan, jonka taakse esim. vaahdotin ja mahdollisesti muut laitteet piilotetaan. Tätä jaettua tekniikkatilamallia voi hienosti hyödyntää myös isommissa yhden altaan järjestelmissä.

Kahden altaan järjestelmä

Eniten käytetty allasjärjestelmä on kahden altaan järjestelmä, josta löytyy sekä pääallas että ala-allas. Tässä allasjärjestelmässä pääaltaan pohjaan tai sivuseinään porataan läpivientireiät putkistoille joita pitkin vesi kiertää pää- ja ala-altaan välillä nostopumpun avulla. Ala-allas sijoitetaan yleensä akvaariokaapiston sisään, mutta se voi olla myös pääaltaan vieressa tai jopa yläpuolella. Ala-allas toimii usein tekniikkatilana suuremmissa altaissa, sekä akvaarion vedenvaihto ja huolto tapahtuu pääasiassa ala-altaan kautta. Ala-altaan kautta saadaan myös luotua akvaariokokonaisuudelle lisää vesimassaa, jolloin vesi pysyy taas astetta paremmin tasapainossa.
Väliseinät.jpg

Ala-altaan voi jakaa halutessaan väliseinillä erillisiin osioihin, joiden läpi vesi kiertää. Usein näissä osioissa on vaahdottimelle, nostopumpulle sekä muulle tekniikalle oma tilansa. Monet erottelevat myös ns. refugion ala-altaaseen. Tämä on tila, jossa luodaan altaan tärkeälle pieneliöstölle oma rauhallinen kasvupaikka. Ala-altaassa voi kasvatella myös makroleviä ravinteiden poistoa varten tai korallinalkuja. Koska ala-altaassa ei pidetä kaloja, pysyy siellä kaikki kasvava paremmin turvassa. Ala-altaan koolla on merkitystä, ja tämän huomioonottaminen on erittäin tärkeää kun alkaa allasjärjestelmää suunnittelemaan. Jos ideana on sijoittaa ala-allas akvaariokaapiston sisään, on otettava tässä huomioon myös jalustan korkeus jotta huoltotoimet sujuvat mukavasti ja kaikki tekniikka mahtuu korkeudeltaan kaapiston sisään.

Mikä minulle?

Kaikissa allasjärjestelmissä periaatteet ovat pitkälle samanlaisia, mutta usein tekniikka vain sijoiteltu eritavalla, juuri sille allastyypille sopivaksi ja toimivaksi. Suomesta löytyy useampikin edellämainituista allasjärjestelmätyypeistä ja sitä itselle parhaaksi tuntuvaa ratkaisua haettaessa on erittäin rikas kokemus käydä tutustumassa näihin kokoonpanoihin harrastajien luona. Monet ovat itse rakentaneet allasjärjestelmänsä omanlaisekseen ja ovat erittäin ylpeitä esitellessään sitä muille. Eri allasjärjestelmistä voi myös kerätä ne itselle parhaaksi tuntuvat rakennusratkaisut ja rakentaa näistä taas yhden erilaisen. Tästä syystä melkein jokainen allas on kokonaisuudessaan hieman poikkeava toisista.

Henkilökohtaiset työkalut