Laitteiston toiminta ja säätäminen

MerivesiWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Meriakvaarioissa tulee olemaan enemmän ja vähemmän sähköllä ohjattuja laitteita, joten ensimmäisenä on hyvä miettiä pistokkeiden sekä jatkojohtojen määrät. Erilaisia pikakytkimellä varustettuja jakajia on myös hyvä hankkia esim. vaahdottimelle, jotta sinun ei joka puhdistuskerralla tarvitse repiä laitteen sähköjohtoa irti vaan pelkkä virrankatkaisu riittää.
Pistokkeet.JPG

Meriakvaarion toimivuuden kannalta sille tärkeimmät laitteet ovat valaisin sekä vedenkierrosta huolehtivat pumput. Ala-allasjärjestelmällisessä systeemissä sitten myös nostopumppu. Näiden toimivuus on suositeltavaa testata jo ennen kivien hankkimista, sillä eläväkivi ei monia päiviä pärjää ilman valoa ja vedenkiertoa.

Valaisin on hyvä kytkeä ajastimen taakse, jotta akvaarioosi muodostuu selkeä vuorokausirytmi. Tähän tarkoitukseen soveltuu hyvin tavarataloista saatavat kellokytkimet. Yleisin valaistusaika vuorokaudessa on n. 12 (+/- 2) tuntia. Tämän ajan voit valaisintyypistä riippuen jakaa aamu-, päivä- ja iltavalaistukselle sekä mahdollisesti sen ulkopuolella vielä yövalaistukselle (kuuvalot). Altaan eliöstö ja kalat oppivat hyvin nopeasti toimimaan valaistuksen mukaan, kun rytmi on säännöllinen. Kesä- ja talviaikaan siirtymiset eivät häiritse altaan eliöstöä, joten voit huoleti siirtää myös akvaariosi kelloja.

Kiertovesipumppujen eli streamien säädöt määräytyvät allaskohtaisesti. Jos käyttöön tulee säädettävät streamit, on niiden säätömahdollisuutta hyvä käyttää. Streameja ei ole kuitenkaan suositeltavaa sammuttaa koskaan kokonaan, ellei kyse ole huoltotoimenpiteistä. Muutaman tapauksen tiedän, jossa streamit on unohdettu kytkeä takaisin ja akvaarion eliöstö on kärsinyt liikkeettömästä tilasta. Monet kalat myös hakeutuvat herkästi streamien sisään suojaan ja kokevat ikävän kohtalon, kun streamiin kytkeytyy virta takaisin päälle. Streamien suuntaukset sitten määrittyy pitkälle siitä millaiset kivirakennelmat olet saanut aikaiseksi. Jo kivien asetteluvaiheessa on siis hyvä miettiä myös streamien paikat. Alkuun pohjamateriaali voi pöllytä ja kasaantua hiekkadyyneiksi. Jos näin tapahtuu, suuntaa streameja enemmän ylöspäin ja seuraile tilannetta. Pohja myös "kovettuu" ajanmyötä ja karkeampi korallimurska ei reagoikaan virtauksiin niin herkästi.

Jos asennat lämmittimen akvaarioosi, tarkkaile sen toimivuutta muutaman päivän ajan ja kalibroi laite tarvittaessa.

Ala-allasjärjestelmällisissä ratkaisuissa on hyvä tarkkailla vedenpintojen rajoja niin pää- kuin ala-altaassakin alkupäivien ajan. On myös hyvä testata miten nostopumpun sammuttaminen (esim. sähkökatkojen sattuessa) vaikuttaa vedenpintoihin.

Jos olet hankkinut korvausvesiautomatiikan, tarkkaile ja varmista tämän toimivuus myös ensimmäisten viikkojen aikana. Merkkaile itsellesi ylös myös tieto, että kuinka monta päivää / viikkoa korvausvesiastiasi vesi riittää.

Peruslaitteista vaahdotinta voit joutua säätämään eniten ensimmäisten viikkojen / kuukausien aikana. Vaahdottimet vaativat usein akryylin vettymisen sekä biofilmin kasvamisen reaktioputken sisäpinnoille ennenkuin se alkaa kunnolla toimimaan. Myös erilaiset epäpuhtaudet, rasvaisemmat kalanruuat sekä korallien ja muiden selkärangattomien kutuajat voivat vaikuttaa vaahdottimen toimintaan heikentävästi tai kiihdyttävästi.

Ruokinta-automaatin sekä muiden annostelupumppujen (dosaatiopumput) säädöt on myös hyvä testata ensin manuaalisesti ja tarkkailla niiden toimivuutta alkuun sekä myöhemmin tasaisin väliajoin.

Ennen pitkiä lomareissuja, ei mitään uusia säätöjä kannata tehdä ellei meriakvaariotasi käy tarkkailemassa henkilö, joka osaa myös säädöt korjata. Yleinen hyvä neuvo kuuluu myös, että älä koske siihen mikä ei ole rikki.

Henkilökohtaiset työkalut