Valaistus

MerivesiWiki
Versioiden väliset erot
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Monimetallivalaisimet (HQI))
Rivi 1: Rivi 1:
 
Merivesiakvaarion valaistuksen määrittelee pitkälle altaaseen tuleva eliöstö. Kalat eivät tarvitse valoa elääkseen, mutta leväsymbioosissa eläville koralleille valo on elintärkeää. Useat korallit omaavat symbioottisen ''zooxanthellae'' - levän kudoksessaan, ja tämä levä vaatii tietynlaista valoa pystyäkseen fotosynteesiin. Fotosynteesin sivutuotteena muodostuu glukoosia, sokeria, jota koralli kykenee käyttämään omaan energiantuotantoonsa. Jos valoa ei ole riittävästi, levä kuolee, koralli menettää värejään ja energian saanti vähenee mistä voi seurata korallin kuoleminen. Symbioottisen levän omaavat korallit pysyvät siis hengissä ilman erillistä ruokintaa, mikäli akvaarion pieneliöstö ja vedessä leijuva vapaa plankton pystyy tarjoamaan niille riittävästi eläinperäistä ravintoa. Hyvin kypsyneessä koralliriutta-akvaariossa eläinplanktonin tuotanto on useimmiten sillä tasolla, että useimmat korallit menestyvät altaan tarjoamalla ravinnolla. Lisäruokinta kuitenkin usein edistää niiden kasvua sekä parantaa niiden värejä, joten se on symbioottisesta levästä huolimatta erittäin suositeltavaa.
 
Merivesiakvaarion valaistuksen määrittelee pitkälle altaaseen tuleva eliöstö. Kalat eivät tarvitse valoa elääkseen, mutta leväsymbioosissa eläville koralleille valo on elintärkeää. Useat korallit omaavat symbioottisen ''zooxanthellae'' - levän kudoksessaan, ja tämä levä vaatii tietynlaista valoa pystyäkseen fotosynteesiin. Fotosynteesin sivutuotteena muodostuu glukoosia, sokeria, jota koralli kykenee käyttämään omaan energiantuotantoonsa. Jos valoa ei ole riittävästi, levä kuolee, koralli menettää värejään ja energian saanti vähenee mistä voi seurata korallin kuoleminen. Symbioottisen levän omaavat korallit pysyvät siis hengissä ilman erillistä ruokintaa, mikäli akvaarion pieneliöstö ja vedessä leijuva vapaa plankton pystyy tarjoamaan niille riittävästi eläinperäistä ravintoa. Hyvin kypsyneessä koralliriutta-akvaariossa eläinplanktonin tuotanto on useimmiten sillä tasolla, että useimmat korallit menestyvät altaan tarjoamalla ravinnolla. Lisäruokinta kuitenkin usein edistää niiden kasvua sekä parantaa niiden värejä, joten se on symbioottisesta levästä huolimatta erittäin suositeltavaa.
  
== Valon määrä ==
+
== Valon määrä ja laatu ==
  
 
Fotosynteettisessä symbioosissa elävät korallit kasvavat yleisesti noin 0 - 20 m syvyydellä vedenpinnasta, missä valon intensiteetti on vielä melko voimakasta. Periaatteessa vedenpinnan läheisyydessä eläville koralleille on vaikeaa tarjota nykyisillä valaistusmenetelmillä liikaa valoa, mutta korallit ovat hyvin herkkiä valon intensiteetin muutoksille. Kun valon intensiteetti pysyy vakiona, korallin kudoksessa elävän ''zooxanthellae'' - levän määrä vakiintuu.  
 
Fotosynteettisessä symbioosissa elävät korallit kasvavat yleisesti noin 0 - 20 m syvyydellä vedenpinnasta, missä valon intensiteetti on vielä melko voimakasta. Periaatteessa vedenpinnan läheisyydessä eläville koralleille on vaikeaa tarjota nykyisillä valaistusmenetelmillä liikaa valoa, mutta korallit ovat hyvin herkkiä valon intensiteetin muutoksille. Kun valon intensiteetti pysyy vakiona, korallin kudoksessa elävän ''zooxanthellae'' - levän määrä vakiintuu.  

Versio 4. syyskuuta 2011 kello 12.38

Merivesiakvaarion valaistuksen määrittelee pitkälle altaaseen tuleva eliöstö. Kalat eivät tarvitse valoa elääkseen, mutta leväsymbioosissa eläville koralleille valo on elintärkeää. Useat korallit omaavat symbioottisen zooxanthellae - levän kudoksessaan, ja tämä levä vaatii tietynlaista valoa pystyäkseen fotosynteesiin. Fotosynteesin sivutuotteena muodostuu glukoosia, sokeria, jota koralli kykenee käyttämään omaan energiantuotantoonsa. Jos valoa ei ole riittävästi, levä kuolee, koralli menettää värejään ja energian saanti vähenee mistä voi seurata korallin kuoleminen. Symbioottisen levän omaavat korallit pysyvät siis hengissä ilman erillistä ruokintaa, mikäli akvaarion pieneliöstö ja vedessä leijuva vapaa plankton pystyy tarjoamaan niille riittävästi eläinperäistä ravintoa. Hyvin kypsyneessä koralliriutta-akvaariossa eläinplanktonin tuotanto on useimmiten sillä tasolla, että useimmat korallit menestyvät altaan tarjoamalla ravinnolla. Lisäruokinta kuitenkin usein edistää niiden kasvua sekä parantaa niiden värejä, joten se on symbioottisesta levästä huolimatta erittäin suositeltavaa.

Sisällysluettelo

Valon määrä ja laatu

Fotosynteettisessä symbioosissa elävät korallit kasvavat yleisesti noin 0 - 20 m syvyydellä vedenpinnasta, missä valon intensiteetti on vielä melko voimakasta. Periaatteessa vedenpinnan läheisyydessä eläville koralleille on vaikeaa tarjota nykyisillä valaistusmenetelmillä liikaa valoa, mutta korallit ovat hyvin herkkiä valon intensiteetin muutoksille. Kun valon intensiteetti pysyy vakiona, korallin kudoksessa elävän zooxanthellae - levän määrä vakiintuu.

Jos valon määrä kasvaa äkillisesti normaalia suuremmaksi, esimerkiksi akvaarion valotehoa kasvatettaessa, symbioottiset levät yhteyttävät samassa suhteessa voimakkaammin. Yhteyttämisen sivutuotteena syntyy happea ja mikäli koralli ei kykene poistamaan tätä ylimääräistä happea kudoksestaan riittävän nopeasti, se alkaa "polttaa" korallin kudosta. Koralli voi reagoida tähän poistamalla zooxanthellae - levän kudoksistaan osittain tai kokonaan jolloin koralli menettää värinsä jättäen näkyviin kudoksen alla olevan valkoisen kalsiumkarbonaattirangan. Tätä ilmiötä kutsutaan bliitsaamiseksi.

Eri lajien vaatimukset

Erilaisille koralleille on määritelty kuinka paljon valoa ne tarvitsevat. Tämä auttaa harrastajaa valikoimaan omaan altaaseensa sopivan valaistuksen sekä koralleilleen sopivan paikan altaassa. Yleisimmin valaisimiin tehdään väriyhdistelmiä, joista löytyy voimakkaan kirkasta valkoista valoa (yli 10 000 kelviniä) sekä sinivaloa (yli 16 000 kelviniä) korostamaan kalojen sekä fluorisoivien korallien värejä, unohtamatta niiden vaikutusta luoda merellisen sinistä tunnelmaa. Yleisesti voidaan sanoa, että pehmeille pehmeät korallit vaativat keskimäärin vähemmän valoa kuin kivikorallit. Kaikkein eniten valoa vaativat pienipolyyppiset, SPS - korallit. Tämä on kuitenkin edelleen lajikohtaista ja harrastajan tuleekin tutustua aina kyseisen korallilajin vaatimuksiin etsiessään sille sijoituspaikka altaassaan.

Valaistusmenetelmiä

Kuution muotoisen altaan valaistusratkaisu
Valaistusvaihtoehtoja on nykyään monenlaisia. T5 - loisteputket ja HQI - valaisimet (monimetallivalaisimet) toimivat tänä päivänä useimpien riutta-akvaarioiden valonlähteenä, mutta uudet valontuottotekniikat ovat saavuttamassa suosiotaan harrastajien keskuudessa. Pitkään suosiossa olleet HQI-valaisimet ovat jäämässä pikkuhiljaa taka-alalle. Nämä valaisimet tuovat elävänoloista pintaveden liikkeen aiheuttamaa välkehdintää ja varjostuksia altaaseen, mutta korkean lämmöntuoton vuoksi ne ovat väistymässä uusien valaistusratkaisujen tieltä. Lähitulevaisuudessa yleistyvät valaistustekniikat pohjautuvat todennäköisesti LED - ja plasmavalaisimiin.

Loisteputket

Ei niin uusi, mutta nykyään eniten käytössä oleva T5- loisteputkivalaistus löytyy monien harrastajien altaista. T5-loisteputki on normaalia T8 - loisteputkea ohuempi ja tehokkaampi. Loisteputkivalaisimien etuna on niiden laaja värivalikoima, josta jokainen harrastaja löytää omalle altaalleen ja omaa silmää miellyttävän yhdistelmän. Loisteputkivalaisimet eivät myöskään tuota lämpöä yhtä paljon kuin edellämainittu HQI-valaisin ja antaa laajemmalti valotehoa koko altaalle. Vanhemmat T8 - loisteputket eivät yleensä sovellu riutta-akvaarioiden valaisemiseen niiden huonomman hyötysuhteen vuoksi, eikä niiden käyttöä suositella ellei altaassa ole tarkoitus asuttaa hyvin vähällä valolla eläviä koralleja, tai koralleja joilta puuttuu symbioottinen levä.

Monimetallivalaisimet (HQI)

Näiden valaisimien polttimo on yleensä kvartsilasia ja sen sisällä on useita eri metallien halideja. Tämän kaasuseoksen läpi synnytetään valokaari ulkoisen ballastin luoman jännitepiikin avulla ja polttimossa olevat metallit alkavat höyrystyä. Polttimon tuottama väri muuttuu myös useaan otteeseen sen lämmetessä, koska eri metallit höyrystyvät polttimon sisällä eri lämpötiloissa ja paineessa. Paineen ja lämpötilan vähitellen kasvaessa polttimon sisällä olevat kaasut alkavat loistaa yhä kirkkaammin saavuttaen täyden intensiteettinsä muutaman minuutin sisällä valaisimen käynnistämisestä.

Monimetallipolttimoita on saatavilla useilla eri käyttötehoilla ja värilämpötiloilla. Polttimoiden kannoissa on myös eroja ja yleisimmät akvaariokäyttöön soveltuvat polttimot ovat kaksikantaisia RX-7 tai FC2 - polttimoita. Yleisimmät kaksikantaiset, riutta-akvaariokäyttöön sopivat valaisimet ovat 70, 150 tai 250 wattisia. Yksikantaisten polttimoiden tehovalikoima on suurempi ja edellämainittujen lisäksi niitä saa ainakin 400 ja 1000 wattisina. Yleisesti kaksikantaisten polttimoiden valikoima värilämpötilojen suhteen on suurempi kuin yksikantaisten, mutta myös yksikantaisia polttimoita saa riutta-akvaarion valaisemiseen sopivilla lämpötiloilla. Tietylle käyttöteholle suunniteltua valaisinta ei voi käyttää eritehoisen polttimon kanssa vaikka polttimo valaisimeen sopisikin. Valaisimen käyttötehon määrää valaisimen ballasti, joka tuottaa juuri sopivan jännitteen tietyntehoiselle polttimolle.

Monimetallivalaisimien etuja ovat polttimoiden suhteellisen pitkä ikä, hyvä teho-valosuhde, korkea värintoistokyky (Ra - indeksi) ja pistemäisen valonlähteen ominaisuus saada vedenpinnan liikkeen seurauksena akvaario "välkehtimään". Korkea lämmöntuotto kuitenkin aiheuttaa ongelmia akvaarioiden lämpötilanhallinnan kanssa.

Uudet valaistusmenetelmät

Uutena ratkaisuna markkinoille ovat tulleet LED- valaisimet. Nämä valaisimet tuovat altaaseen hieman sitä samaa väreilyä, jota HQI-valaisimista jäätiin kaipaamaan sekä vähäistä lämmöntuottoa, jota T5-valaisimet pystyivät tarjoamaan. LED-polttimoille on määritelty pidempi käyttöikä mitä loisteputket tai HQI-polttimot eivät ole pystyneet tarjoamaan. Näin polttimoiden vaihdosta aiheutuvat kustannukset jäisivät vähemmälle, toki LED-valaisin itsessään on arvokas.

Markkinoille tekee myös tuloaan uudenlainen tapa luoda valoa pistemäisestä valonlähteestä plasmapolttimoiden avulla. Nämä polttimot ovat huomattavasti pienempiä kuin HQI - polttimot ja niiden tuottama valon intensiteetti on moninkertainen HQI - polttimoihin nähden.

Usein merivesiakvaarioon asennetaan valaisin katosta roikkumaan kansilasien puuttumisen vuoksi sekä akvaarion huollon helpottamiseksi.

Lähteet

Henkilökohtaiset työkalut