http://wiki.merivesi.fi/index.php?title=Valaistus&feed=atom&action=historyValaistus - Muutoshistoria2024-03-28T11:07:46ZTämän sivun muutoshistoriaMediaWiki 1.19.24http://wiki.merivesi.fi/index.php?title=Valaistus&diff=573&oldid=prevFrye: /* Loisteputket */2012-05-18T18:35:05Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Loisteputket</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 18. toukokuuta 2012 kello 18.35</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 17:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 17:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Loisteputket ===</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Loisteputket ===</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>   </div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>   </div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Ei niin uusi, mutta nykyään eniten käytössä oleva T5- loisteputkivalaistus löytyy monien harrastajien altaista. T5-loisteputki on normaalia T8 - loisteputkea ohuempi ja tehokkaampi. Loisteputkivalaisimien etuna on niiden laaja värivalikoima, josta jokainen harrastaja löytää omalle altaalleen ja omaa silmää miellyttävän yhdistelmän. Loisteputkivalaisimet eivät myöskään tuota lämpöä yhtä paljon kuin edellämainittu HQI-valaisin ja antaa laajemmalti valotehoa koko altaalle. Vanhemmat T8 - loisteputket eivät yleensä sovellu riutta-akvaarioiden valaisemiseen niiden huonomman hyötysuhteen vuoksi, eikä niiden käyttöä suositella ellei altaassa ole tarkoitus asuttaa hyvin vähällä valolla eläviä koralleja, tai koralleja joilta puuttuu symbioottinen levä.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Ei niin uusi, mutta nykyään eniten käytössä oleva T5- loisteputkivalaistus löytyy monien harrastajien altaista. T5-loisteputki on normaalia T8 - loisteputkea ohuempi ja tehokkaampi. Loisteputkivalaisimien etuna on niiden laaja värivalikoima, josta jokainen harrastaja löytää omalle altaalleen ja omaa silmää miellyttävän yhdistelmän. Loisteputkivalaisimet eivät myöskään tuota lämpöä yhtä paljon kuin edellämainittu HQI-valaisin ja antaa laajemmalti valotehoa koko altaalle. Vanhemmat T8 - loisteputket eivät yleensä sovellu riutta-akvaarioiden valaisemiseen niiden huonomman hyötysuhteen vuoksi, eikä niiden käyttöä suositella ellei altaassa ole tarkoitus asuttaa hyvin vähällä valolla eläviä koralleja, tai koralleja joilta puuttuu symbioottinen levä<ins class="diffchange diffchange-inline">. Loisteputkivalaimessa on tärkeää, että jokaisella putkella on oma heijastimensa. Tällä on merkittävä ero altaaseen päätyvän valon määrän suhteen erityisesti kivikoralleja kasvatettaessa</ins>.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Monimetallivalaisimet (HQI)===</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Monimetallivalaisimet (HQI)===</div></td></tr>
</table>Fryehttp://wiki.merivesi.fi/index.php?title=Valaistus&diff=463&oldid=prevAkutila (14. helmikuuta 2012 kello 21.25)2012-02-14T21:25:54Z<p></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 14. helmikuuta 2012 kello 21.25</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 13:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 13:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Valaistusmenetelmiä ==</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Valaistusmenetelmiä ==</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:Photo 1.7.2011 18.12.23.jpeg|400px|right|Kuution muotoisen altaan valaistusratkaisu]]Valaistusvaihtoehtoja on nykyään monenlaisia. T5 - loisteputket ja HQI - valaisimet (monimetallivalaisimet) toimivat tänä päivänä useimpien riutta-akvaarioiden valonlähteenä, mutta uudet valontuottotekniikat ovat saavuttamassa suosiotaan harrastajien keskuudessa. Pitkään suosiossa olleet HQI-valaisimet ovat jäämässä pikkuhiljaa taka-alalle. Nämä valaisimet tuovat elävänoloista pintaveden liikkeen aiheuttamaa välkehdintää ja varjostuksia altaaseen, mutta korkean lämmöntuoton vuoksi ne ovat väistymässä uusien valaistusratkaisujen tieltä. Lähitulevaisuudessa yleistyvät valaistustekniikat pohjautuvat todennäköisesti LED - ja plasmavalaisimiin.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>[[Tiedosto:Photo 1.7.2011 18.12.23.jpeg<ins class="diffchange diffchange-inline">|thumb</ins>|400px|right|Kuution muotoisen altaan valaistusratkaisu]]Valaistusvaihtoehtoja on nykyään monenlaisia. T5 - loisteputket ja HQI - valaisimet (monimetallivalaisimet) toimivat tänä päivänä useimpien riutta-akvaarioiden valonlähteenä, mutta uudet valontuottotekniikat ovat saavuttamassa suosiotaan harrastajien keskuudessa. Pitkään suosiossa olleet HQI-valaisimet ovat jäämässä pikkuhiljaa taka-alalle. Nämä valaisimet tuovat elävänoloista pintaveden liikkeen aiheuttamaa välkehdintää ja varjostuksia altaaseen, mutta korkean lämmöntuoton vuoksi ne ovat väistymässä uusien valaistusratkaisujen tieltä. Lähitulevaisuudessa yleistyvät valaistustekniikat pohjautuvat todennäköisesti LED - ja plasmavalaisimiin.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Loisteputket ===</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Loisteputket ===</div></td></tr>
</table>Akutilahttp://wiki.merivesi.fi/index.php?title=Valaistus&diff=308&oldid=prevAkutila: Spämmikorjaus2011-10-05T09:41:15Z<p>Spämmikorjaus</p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 5. lokakuuta 2011 kello 09.41</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">70KzwU </del> <del class="diffchange diffchange-inline"><a href</del>="http://<del class="diffchange diffchange-inline">ozuefxehaqug</del>.<del class="diffchange diffchange-inline">com</del>/<del class="diffchange diffchange-inline">">ozuefxehaqug<</del>/<del class="diffchange diffchange-inline">a></del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Merivesiakvaarion valaistuksen määrittelee pitkälle altaaseen tuleva eliöstö. Kalat eivät tarvitse valoa elääkseen, mutta leväsymbioosissa eläville koralleille valo on elintärkeää. Useat korallit omaavat symbioottisen ''zooxanthellae'' - levän kudoksessaan, ja tämä levä vaatii tietynlaista valoa pystyäkseen fotosynteesiin. Fotosynteesin sivutuotteena muodostuu glukoosia, sokeria, jota koralli kykenee käyttämään omaan energiantuotantoonsa. Jos valoa ei ole riittävästi, levä kuolee, koralli menettää värejään ja energian saanti vähenee mistä voi seurata korallin kuoleminen. Symbioottisen levän omaavat korallit pysyvät siis hengissä ilman erillistä ruokintaa, mikäli akvaarion pieneliöstö ja vedessä leijuva vapaa plankton pystyy tarjoamaan niille riittävästi eläinperäistä ravintoa. Hyvin kypsyneessä koralliriutta-akvaariossa eläinplanktonin tuotanto on useimmiten sillä tasolla, että useimmat korallit menestyvät altaan tarjoamalla ravinnolla. Lisäruokinta kuitenkin usein edistää niiden kasvua sekä parantaa niiden värejä, joten se on symbioottisesta levästä huolimatta erittäin suositeltavaa.</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">== Valon määrä ja laatu ==</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Fotosynteettisessä symbioosissa elävät korallit kasvavat yleisesti noin 0 - 20 m syvyydellä vedenpinnasta, missä valon intensiteetti on vielä melko voimakasta. Periaatteessa vedenpinnan läheisyydessä eläville koralleille on vaikeaa tarjota nykyisillä valaistusmenetelmillä liikaa valoa, mutta korallit ovat hyvin herkkiä valon intensiteetin muutoksille. Kun valon intensiteetti pysyy vakiona, korallin kudoksessa elävän ''zooxanthellae'' - levän määrä vakiintuu. </ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Jos valon määrä kasvaa äkillisesti normaalia suuremmaksi, esimerkiksi akvaarion valotehoa kasvatettaessa, symbioottiset levät yhteyttävät samassa suhteessa voimakkaammin. Yhteyttämisen sivutuotteena syntyy happea ja mikäli koralli ei kykene poistamaan tätä ylimääräistä happea kudoksestaan riittävän nopeasti, se alkaa "polttaa" korallin kudosta. Koralli voi reagoida tähän poistamalla ''zooxanthellae'' - levän kudoksistaan osittain tai kokonaan jolloin koralli menettää värinsä jättäen näkyviin kudoksen alla olevan valkoisen kalsiumkarbonaattirangan. Tätä ilmiötä kutsutaan bliitsaamiseksi.</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">=== Eri lajien vaatimukset ===</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Erilaisille koralleille on määritelty kuinka paljon valoa ne tarvitsevat. Tämä auttaa harrastajaa valikoimaan omaan altaaseensa sopivan valaistuksen sekä koralleilleen sopivan paikan altaassa. Yleisimmin valaisimiin tehdään väriyhdistelmiä, joista löytyy voimakkaan kirkasta valkoista valoa (yli 10 000 kelviniä) sekä sinivaloa (yli 16 000 kelviniä) korostamaan kalojen sekä fluorisoivien korallien värejä, unohtamatta niiden vaikutusta luoda merellisen sinistä tunnelmaa. Yleisesti voidaan sanoa, että pehmeille pehmeät korallit vaativat keskimäärin vähemmän valoa kuin kivikorallit. Kaikkein eniten valoa vaativat pienipolyyppiset, SPS - korallit. Tämä on kuitenkin edelleen lajikohtaista ja harrastajan tuleekin tutustua aina kyseisen korallilajin vaatimuksiin etsiessään sille sijoituspaikka altaassaan.</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">== Valaistusmenetelmiä ==</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">[[Tiedosto:Photo 1.7.2011 18.12.23.jpeg|400px|right|Kuution muotoisen altaan valaistusratkaisu]]Valaistusvaihtoehtoja on nykyään monenlaisia. T5 - loisteputket ja HQI - valaisimet (monimetallivalaisimet) toimivat tänä päivänä useimpien riutta-akvaarioiden valonlähteenä, mutta uudet valontuottotekniikat ovat saavuttamassa suosiotaan harrastajien keskuudessa. Pitkään suosiossa olleet HQI-valaisimet ovat jäämässä pikkuhiljaa taka-alalle. Nämä valaisimet tuovat elävänoloista pintaveden liikkeen aiheuttamaa välkehdintää ja varjostuksia altaaseen, mutta korkean lämmöntuoton vuoksi ne ovat väistymässä uusien valaistusratkaisujen tieltä. Lähitulevaisuudessa yleistyvät valaistustekniikat pohjautuvat todennäköisesti LED - ja plasmavalaisimiin.</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">=== Loisteputket ===</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>   </div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Ei niin uusi, mutta nykyään eniten käytössä oleva T5- loisteputkivalaistus löytyy monien harrastajien altaista. T5-loisteputki on normaalia T8 - loisteputkea ohuempi ja tehokkaampi. Loisteputkivalaisimien etuna on niiden laaja värivalikoima, josta jokainen harrastaja löytää omalle altaalleen ja omaa silmää miellyttävän yhdistelmän. Loisteputkivalaisimet eivät myöskään tuota lämpöä yhtä paljon kuin edellämainittu HQI-valaisin ja antaa laajemmalti valotehoa koko altaalle. Vanhemmat T8 - loisteputket eivät yleensä sovellu riutta-akvaarioiden valaisemiseen niiden huonomman hyötysuhteen vuoksi, eikä niiden käyttöä suositella ellei altaassa ole tarkoitus asuttaa hyvin vähällä valolla eläviä koralleja, tai koralleja joilta puuttuu symbioottinen levä.</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>=<ins class="diffchange diffchange-inline">== Monimetallivalaisimet (HQI)===</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Näiden valaisimien polttimo on yleensä kvartsilasia ja sen sisällä on useita eri metallien halideja. Tämän kaasuseoksen läpi synnytetään valokaari ulkoisen ballastin luoman jännitepiikin avulla ja polttimossa olevat metallit alkavat höyrystyä. Polttimon tuottama väri muuttuu myös useaan otteeseen sen lämmetessä, koska eri metallit höyrystyvät polttimon sisällä eri lämpötiloissa ja paineessa. Paineen ja lämpötilan vähitellen kasvaessa polttimon sisällä olevat kaasut alkavat loistaa yhä kirkkaammin saavuttaen täyden intensiteettinsä muutaman minuutin sisällä valaisimen käynnistämisestä.</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Monimetallipolttimoita on saatavilla useilla eri käyttötehoilla ja värilämpötiloilla. Polttimoiden kannoissa on myös eroja ja yleisimmät akvaariokäyttöön soveltuvat polttimot ovat kaksikantaisia RX-7 tai FC2 - polttimoita. Yleisimmät kaksikantaiset, riutta-akvaariokäyttöön sopivat valaisimet ovat 70, 150 tai 250 wattisia. Yksikantaisten polttimoiden tehovalikoima on suurempi ja edellämainittujen lisäksi niitä saa ainakin 400 ja 1000 wattisina. Yleisesti kaksikantaisten polttimoiden valikoima värilämpötilojen suhteen on suurempi kuin yksikantaisten, mutta myös yksikantaisia polttimoita saa riutta-akvaarion valaisemiseen sopivilla lämpötiloilla. Tietylle käyttöteholle suunniteltua valaisinta ei voi käyttää eritehoisen polttimon kanssa vaikka polttimo valaisimeen sopisikin. Valaisimen käyttötehon määrää valaisimen ballasti, joka tuottaa juuri sopivan jännitteen tietyntehoiselle polttimolle.</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Monimetallivalaisimien etuja ovat polttimoiden suhteellisen pitkä ikä, hyvä teho-valosuhde, korkea värintoistokyky (Ra - indeksi) ja pistemäisen valonlähteen ominaisuus saada vedenpinnan liikkeen seurauksena akvaario </ins>"<ins class="diffchange diffchange-inline">välkehtimään". Korkea lämmöntuotto kuitenkin aiheuttaa ongelmia akvaarioiden lämpötilanhallinnan kanssa.</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">=== Uudet valaistusmenetelmät ===</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Uutena ratkaisuna markkinoille ovat tulleet LED- valaisimet. Nämä valaisimet tuovat altaaseen hieman sitä samaa väreilyä, jota HQI-valaisimista jäätiin kaipaamaan sekä vähäistä lämmöntuottoa, jota T5-valaisimet pystyivät tarjoamaan. LED-polttimoille on määritelty pidempi käyttöikä mitä loisteputket tai HQI-polttimot eivät ole pystyneet tarjoamaan. Näin polttimoiden vaihdosta aiheutuvat kustannukset jäisivät vähemmälle, toki LED-valaisin itsessään on arvokas. </ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Markkinoille tekee myös tuloaan uudenlainen tapa luoda valoa pistemäisestä valonlähteestä plasmapolttimoiden avulla. Nämä polttimot ovat huomattavasti pienempiä kuin HQI - polttimot ja niiden tuottama valon intensiteetti on moninkertainen HQI - polttimoihin nähden.</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Usein merivesiakvaarioon asennetaan valaisin katosta roikkumaan kansilasien puuttumisen vuoksi sekä akvaarion huollon helpottamiseksi.</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">== Lähteet ==</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">*[</ins>http://<ins class="diffchange diffchange-inline">en</ins>.<ins class="diffchange diffchange-inline">wikipedia.org</ins>/<ins class="diffchange diffchange-inline">wiki</ins>/<ins class="diffchange diffchange-inline">Metal-halide_lamp Metal-halide Lamp]</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">*[http://merivesi.aqua-web.org/akvaariomanuaali_v1_1.pdf Merivesiakvaarion perustaminen, Jukka Majuri]</ins></div></td></tr>
</table>Akutilahttp://wiki.merivesi.fi/index.php?title=Valaistus&diff=249&oldid=prev206.130.122.79: yKpnTpQJHfwdDy2011-10-05T07:06:50Z<p>yKpnTpQJHfwdDy</p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 5. lokakuuta 2011 kello 07.06</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">Free knwodlege like this doesn't just help, it promote democracy. Thank you</del>.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">70KzwU  <a href="http://ozuefxehaqug</ins>.<ins class="diffchange diffchange-inline">com/">ozuefxehaqug</a></ins></div></td></tr>
</table>206.130.122.79http://wiki.merivesi.fi/index.php?title=Valaistus&diff=210&oldid=prev128.187.0.181: nGUOjMrRI2011-10-04T10:26:24Z<p>nGUOjMrRI</p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 4. lokakuuta 2011 kello 10.26</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">Merivesiakvaarion valaistuksen määrittelee pitkälle altaaseen tuleva eliöstö. Kalat eivät tarvitse valoa elääkseen, mutta leväsymbioosissa eläville koralleille valo on elintärkeää. Useat korallit omaavat symbioottisen </del>'<del class="diffchange diffchange-inline">'zooxanthellae'' - levän kudoksessaan</del>, <del class="diffchange diffchange-inline">ja tämä levä vaatii tietynlaista valoa pystyäkseen fotosynteesiin</del>. <del class="diffchange diffchange-inline">Fotosynteesin sivutuotteena muodostuu glukoosia, sokeria, jota koralli kykenee käyttämään omaan energiantuotantoonsa</del>. <del class="diffchange diffchange-inline">Jos valoa ei ole riittävästi, levä kuolee, koralli menettää värejään ja energian saanti vähenee mistä voi seurata korallin kuoleminen. Symbioottisen levän omaavat korallit pysyvät siis hengissä ilman erillistä ruokintaa, mikäli akvaarion pieneliöstö ja vedessä leijuva vapaa plankton pystyy tarjoamaan niille riittävästi eläinperäistä ravintoa. Hyvin kypsyneessä koralliriutta-akvaariossa eläinplanktonin tuotanto on useimmiten sillä tasolla, että useimmat korallit menestyvät altaan tarjoamalla ravinnolla. Lisäruokinta kuitenkin usein edistää niiden kasvua sekä parantaa niiden värejä, joten se on symbioottisesta levästä huolimatta erittäin suositeltavaa.</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">Free knwodlege like this doesn</ins>'<ins class="diffchange diffchange-inline">t just help</ins>, <ins class="diffchange diffchange-inline">it promote democracy</ins>. <ins class="diffchange diffchange-inline">Thank you</ins>.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">== Valon määrä ja laatu ==</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">Fotosynteettisessä symbioosissa elävät korallit kasvavat yleisesti noin 0 - 20 m syvyydellä vedenpinnasta, missä valon intensiteetti on vielä melko voimakasta. Periaatteessa vedenpinnan läheisyydessä eläville koralleille on vaikeaa tarjota nykyisillä valaistusmenetelmillä liikaa valoa, mutta korallit ovat hyvin herkkiä valon intensiteetin muutoksille. Kun valon intensiteetti pysyy vakiona, korallin kudoksessa elävän ''zooxanthellae'' - levän määrä vakiintuu. </del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">Jos valon määrä kasvaa äkillisesti normaalia suuremmaksi, esimerkiksi akvaarion valotehoa kasvatettaessa, symbioottiset levät yhteyttävät samassa suhteessa voimakkaammin. Yhteyttämisen sivutuotteena syntyy happea ja mikäli koralli ei kykene poistamaan tätä ylimääräistä happea kudoksestaan riittävän nopeasti, se alkaa "polttaa" korallin kudosta. Koralli voi reagoida tähän poistamalla ''zooxanthellae'' - levän kudoksistaan osittain tai kokonaan jolloin koralli menettää värinsä jättäen näkyviin kudoksen alla olevan valkoisen kalsiumkarbonaattirangan. Tätä ilmiötä kutsutaan bliitsaamiseksi.</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">=== Eri lajien vaatimukset ===</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">Erilaisille koralleille on määritelty kuinka paljon valoa ne tarvitsevat. Tämä auttaa harrastajaa valikoimaan omaan altaaseensa sopivan valaistuksen sekä koralleilleen sopivan paikan altaassa. Yleisimmin valaisimiin tehdään väriyhdistelmiä, joista löytyy voimakkaan kirkasta valkoista valoa (yli 10 000 kelviniä) sekä sinivaloa (yli 16 000 kelviniä) korostamaan kalojen sekä fluorisoivien korallien värejä, unohtamatta niiden vaikutusta luoda merellisen sinistä tunnelmaa. Yleisesti voidaan sanoa, että pehmeille pehmeät korallit vaativat keskimäärin vähemmän valoa kuin kivikorallit. Kaikkein eniten valoa vaativat pienipolyyppiset, SPS - korallit. Tämä on kuitenkin edelleen lajikohtaista ja harrastajan tuleekin tutustua aina kyseisen korallilajin vaatimuksiin etsiessään sille sijoituspaikka altaassaan.</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">== Valaistusmenetelmiä ==</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">[[Tiedosto:Photo 1.7.2011 18.12.23.jpeg|400px|right|Kuution muotoisen altaan valaistusratkaisu]]Valaistusvaihtoehtoja on nykyään monenlaisia. T5 - loisteputket ja HQI - valaisimet (monimetallivalaisimet) toimivat tänä päivänä useimpien riutta-akvaarioiden valonlähteenä, mutta uudet valontuottotekniikat ovat saavuttamassa suosiotaan harrastajien keskuudessa. Pitkään suosiossa olleet HQI-valaisimet ovat jäämässä pikkuhiljaa taka-alalle. Nämä valaisimet tuovat elävänoloista pintaveden liikkeen aiheuttamaa välkehdintää ja varjostuksia altaaseen, mutta korkean lämmöntuoton vuoksi ne ovat väistymässä uusien valaistusratkaisujen tieltä. Lähitulevaisuudessa yleistyvät valaistustekniikat pohjautuvat todennäköisesti LED - ja plasmavalaisimiin.</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">=== Loisteputket ===</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline"> </del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">Ei niin uusi, mutta nykyään eniten käytössä oleva T5- loisteputkivalaistus löytyy monien harrastajien altaista. T5-loisteputki on normaalia T8 - loisteputkea ohuempi ja tehokkaampi. Loisteputkivalaisimien etuna on niiden laaja värivalikoima, josta jokainen harrastaja löytää omalle altaalleen ja omaa silmää miellyttävän yhdistelmän. Loisteputkivalaisimet eivät myöskään tuota lämpöä yhtä paljon kuin edellämainittu HQI-valaisin ja antaa laajemmalti valotehoa koko altaalle. Vanhemmat T8 - loisteputket eivät yleensä sovellu riutta-akvaarioiden valaisemiseen niiden huonomman hyötysuhteen vuoksi, eikä niiden käyttöä suositella ellei altaassa ole tarkoitus asuttaa hyvin vähällä valolla eläviä koralleja, tai koralleja joilta puuttuu symbioottinen levä.</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">=== Monimetallivalaisimet (HQI)===</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">Näiden valaisimien polttimo on yleensä kvartsilasia ja sen sisällä on useita eri metallien halideja. Tämän kaasuseoksen läpi synnytetään valokaari ulkoisen ballastin luoman jännitepiikin avulla ja polttimossa olevat metallit alkavat höyrystyä. Polttimon tuottama väri muuttuu myös useaan otteeseen sen lämmetessä, koska eri metallit höyrystyvät polttimon sisällä eri lämpötiloissa ja paineessa. Paineen ja lämpötilan vähitellen kasvaessa polttimon sisällä olevat kaasut alkavat loistaa yhä kirkkaammin saavuttaen täyden intensiteettinsä muutaman minuutin sisällä valaisimen käynnistämisestä.</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">Monimetallipolttimoita on saatavilla useilla eri käyttötehoilla ja värilämpötiloilla. Polttimoiden kannoissa on myös eroja ja yleisimmät akvaariokäyttöön soveltuvat polttimot ovat kaksikantaisia RX-7 tai FC2 - polttimoita. Yleisimmät kaksikantaiset, riutta-akvaariokäyttöön sopivat valaisimet ovat 70, 150 tai 250 wattisia. Yksikantaisten polttimoiden tehovalikoima on suurempi ja edellämainittujen lisäksi niitä saa ainakin 400 ja 1000 wattisina. Yleisesti kaksikantaisten polttimoiden valikoima värilämpötilojen suhteen on suurempi kuin yksikantaisten, mutta myös yksikantaisia polttimoita saa riutta-akvaarion valaisemiseen sopivilla lämpötiloilla. Tietylle käyttöteholle suunniteltua valaisinta ei voi käyttää eritehoisen polttimon kanssa vaikka polttimo valaisimeen sopisikin. Valaisimen käyttötehon määrää valaisimen ballasti, joka tuottaa juuri sopivan jännitteen tietyntehoiselle polttimolle.</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">Monimetallivalaisimien etuja ovat polttimoiden suhteellisen pitkä ikä, hyvä teho-valosuhde, korkea värintoistokyky (Ra - indeksi) ja pistemäisen valonlähteen ominaisuus saada vedenpinnan liikkeen seurauksena akvaario "välkehtimään". Korkea lämmöntuotto kuitenkin aiheuttaa ongelmia akvaarioiden lämpötilanhallinnan kanssa.</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">=== Uudet valaistusmenetelmät ===</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">Uutena ratkaisuna markkinoille ovat tulleet LED- valaisimet. Nämä valaisimet tuovat altaaseen hieman sitä samaa väreilyä, jota HQI-valaisimista jäätiin kaipaamaan sekä vähäistä lämmöntuottoa, jota T5-valaisimet pystyivät tarjoamaan. LED-polttimoille on määritelty pidempi käyttöikä mitä loisteputket tai HQI-polttimot eivät ole pystyneet tarjoamaan. Näin polttimoiden vaihdosta aiheutuvat kustannukset jäisivät vähemmälle, toki LED-valaisin itsessään on arvokas. </del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">Markkinoille tekee myös tuloaan uudenlainen tapa luoda valoa pistemäisestä valonlähteestä plasmapolttimoiden avulla. Nämä polttimot ovat huomattavasti pienempiä kuin HQI - polttimot ja niiden tuottama valon intensiteetti on moninkertainen HQI - polttimoihin nähden.</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">Usein merivesiakvaarioon asennetaan valaisin katosta roikkumaan kansilasien puuttumisen vuoksi sekä akvaarion huollon helpottamiseksi.</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">== Lähteet ==</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div> </div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">*[http://en.wikipedia.org/wiki/Metal-halide_lamp Metal-halide Lamp]</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div><del class="diffchange diffchange-inline">*[http://merivesi.aqua-web.org/akvaariomanuaali_v1_1.pdf Merivesiakvaarion perustaminen, Jukka Majuri]</del></div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div></div></td></tr>
</table>128.187.0.181http://wiki.merivesi.fi/index.php?title=Valaistus&diff=154&oldid=prevAkutila (4. syyskuuta 2011 kello 10.38)2011-09-04T10:38:34Z<p></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 4. syyskuuta 2011 kello 10.38</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 1:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Merivesiakvaarion valaistuksen määrittelee pitkälle altaaseen tuleva eliöstö. Kalat eivät tarvitse valoa elääkseen, mutta leväsymbioosissa eläville koralleille valo on elintärkeää. Useat korallit omaavat symbioottisen ''zooxanthellae'' - levän kudoksessaan, ja tämä levä vaatii tietynlaista valoa pystyäkseen fotosynteesiin. Fotosynteesin sivutuotteena muodostuu glukoosia, sokeria, jota koralli kykenee käyttämään omaan energiantuotantoonsa. Jos valoa ei ole riittävästi, levä kuolee, koralli menettää värejään ja energian saanti vähenee mistä voi seurata korallin kuoleminen. Symbioottisen levän omaavat korallit pysyvät siis hengissä ilman erillistä ruokintaa, mikäli akvaarion pieneliöstö ja vedessä leijuva vapaa plankton pystyy tarjoamaan niille riittävästi eläinperäistä ravintoa. Hyvin kypsyneessä koralliriutta-akvaariossa eläinplanktonin tuotanto on useimmiten sillä tasolla, että useimmat korallit menestyvät altaan tarjoamalla ravinnolla. Lisäruokinta kuitenkin usein edistää niiden kasvua sekä parantaa niiden värejä, joten se on symbioottisesta levästä huolimatta erittäin suositeltavaa.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Merivesiakvaarion valaistuksen määrittelee pitkälle altaaseen tuleva eliöstö. Kalat eivät tarvitse valoa elääkseen, mutta leväsymbioosissa eläville koralleille valo on elintärkeää. Useat korallit omaavat symbioottisen ''zooxanthellae'' - levän kudoksessaan, ja tämä levä vaatii tietynlaista valoa pystyäkseen fotosynteesiin. Fotosynteesin sivutuotteena muodostuu glukoosia, sokeria, jota koralli kykenee käyttämään omaan energiantuotantoonsa. Jos valoa ei ole riittävästi, levä kuolee, koralli menettää värejään ja energian saanti vähenee mistä voi seurata korallin kuoleminen. Symbioottisen levän omaavat korallit pysyvät siis hengissä ilman erillistä ruokintaa, mikäli akvaarion pieneliöstö ja vedessä leijuva vapaa plankton pystyy tarjoamaan niille riittävästi eläinperäistä ravintoa. Hyvin kypsyneessä koralliriutta-akvaariossa eläinplanktonin tuotanto on useimmiten sillä tasolla, että useimmat korallit menestyvät altaan tarjoamalla ravinnolla. Lisäruokinta kuitenkin usein edistää niiden kasvua sekä parantaa niiden värejä, joten se on symbioottisesta levästä huolimatta erittäin suositeltavaa.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>== Valon määrä ==</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>== Valon määrä <ins class="diffchange diffchange-inline">ja laatu </ins>==</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Fotosynteettisessä symbioosissa elävät korallit kasvavat yleisesti noin 0 - 20 m syvyydellä vedenpinnasta, missä valon intensiteetti on vielä melko voimakasta. Periaatteessa vedenpinnan läheisyydessä eläville koralleille on vaikeaa tarjota nykyisillä valaistusmenetelmillä liikaa valoa, mutta korallit ovat hyvin herkkiä valon intensiteetin muutoksille. Kun valon intensiteetti pysyy vakiona, korallin kudoksessa elävän ''zooxanthellae'' - levän määrä vakiintuu.  </div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Fotosynteettisessä symbioosissa elävät korallit kasvavat yleisesti noin 0 - 20 m syvyydellä vedenpinnasta, missä valon intensiteetti on vielä melko voimakasta. Periaatteessa vedenpinnan läheisyydessä eläville koralleille on vaikeaa tarjota nykyisillä valaistusmenetelmillä liikaa valoa, mutta korallit ovat hyvin herkkiä valon intensiteetin muutoksille. Kun valon intensiteetti pysyy vakiona, korallin kudoksessa elävän ''zooxanthellae'' - levän määrä vakiintuu.  </div></td></tr>
</table>Akutilahttp://wiki.merivesi.fi/index.php?title=Valaistus&diff=153&oldid=prevAkutila: /* Monimetallivalaisimet (HQI) */2011-09-04T10:19:04Z<p><span dir="auto"><span class="autocomment">Monimetallivalaisimet (HQI)</span></span></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 4. syyskuuta 2011 kello 10.19</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 23:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 23:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Näiden valaisimien polttimo on yleensä kvartsilasia ja sen sisällä on useita eri metallien halideja. Tämän kaasuseoksen läpi synnytetään valokaari ulkoisen ballastin luoman jännitepiikin avulla ja polttimossa olevat metallit alkavat höyrystyä. Polttimon tuottama väri muuttuu myös useaan otteeseen sen lämmetessä, koska eri metallit höyrystyvät polttimon sisällä eri lämpötiloissa ja paineessa. Paineen ja lämpötilan vähitellen kasvaessa polttimon sisällä olevat kaasut alkavat loistaa yhä kirkkaammin saavuttaen täyden intensiteettinsä muutaman minuutin sisällä valaisimen käynnistämisestä.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Näiden valaisimien polttimo on yleensä kvartsilasia ja sen sisällä on useita eri metallien halideja. Tämän kaasuseoksen läpi synnytetään valokaari ulkoisen ballastin luoman jännitepiikin avulla ja polttimossa olevat metallit alkavat höyrystyä. Polttimon tuottama väri muuttuu myös useaan otteeseen sen lämmetessä, koska eri metallit höyrystyvät polttimon sisällä eri lämpötiloissa ja paineessa. Paineen ja lämpötilan vähitellen kasvaessa polttimon sisällä olevat kaasut alkavat loistaa yhä kirkkaammin saavuttaen täyden intensiteettinsä muutaman minuutin sisällä valaisimen käynnistämisestä.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Monimetallipolttimoita on saatavilla useilla eri käyttötehoilla ja värilämpötiloilla. Polttimoiden kannoissa on myös eroja ja yleisimmät akvaariokäyttöön soveltuvat polttimot ovat kaksikantaisia RX-7 tai FC2 - polttimoita. Yleisimmät kaksikantaiset, riutta-akvaariokäyttöön sopivat valaisimet ovat 70, 150<del class="diffchange diffchange-inline">, </del>250<del class="diffchange diffchange-inline">, </del>400 <del class="diffchange diffchange-inline">tai </del>1000 <del class="diffchange diffchange-inline">wattisia</del>. Tietylle käyttöteholle suunniteltua valaisinta ei voi käyttää eritehoisen polttimon kanssa vaikka polttimo valaisimeen sopisikin. Valaisimen käyttötehon määrää valaisimen ballasti, joka tuottaa juuri sopivan jännitteen tietyntehoiselle polttimolle.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div>Monimetallipolttimoita on saatavilla useilla eri käyttötehoilla ja värilämpötiloilla. Polttimoiden kannoissa on myös eroja ja yleisimmät akvaariokäyttöön soveltuvat polttimot ovat kaksikantaisia RX-7 tai FC2 - polttimoita. Yleisimmät kaksikantaiset, riutta-akvaariokäyttöön sopivat valaisimet ovat 70, 150 <ins class="diffchange diffchange-inline">tai </ins>250 <ins class="diffchange diffchange-inline">wattisia. Yksikantaisten polttimoiden tehovalikoima on suurempi ja edellämainittujen lisäksi niitä saa ainakin </ins>400 <ins class="diffchange diffchange-inline">ja </ins>1000 <ins class="diffchange diffchange-inline">wattisina. Yleisesti kaksikantaisten polttimoiden valikoima värilämpötilojen suhteen on suurempi kuin yksikantaisten, mutta myös yksikantaisia polttimoita saa riutta-akvaarion valaisemiseen sopivilla lämpötiloilla</ins>. Tietylle käyttöteholle suunniteltua valaisinta ei voi käyttää eritehoisen polttimon kanssa vaikka polttimo valaisimeen sopisikin. Valaisimen käyttötehon määrää valaisimen ballasti, joka tuottaa juuri sopivan jännitteen tietyntehoiselle polttimolle.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Monimetallivalaisimien etuja ovat polttimoiden suhteellisen pitkä ikä, hyvä teho-valosuhde, korkea värintoistokyky (Ra - indeksi) ja pistemäisen valonlähteen ominaisuus saada vedenpinnan liikkeen seurauksena akvaario "välkehtimään". Korkea lämmöntuotto kuitenkin aiheuttaa ongelmia akvaarioiden lämpötilanhallinnan kanssa.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Monimetallivalaisimien etuja ovat polttimoiden suhteellisen pitkä ikä, hyvä teho-valosuhde, korkea värintoistokyky (Ra - indeksi) ja pistemäisen valonlähteen ominaisuus saada vedenpinnan liikkeen seurauksena akvaario "välkehtimään". Korkea lämmöntuotto kuitenkin aiheuttaa ongelmia akvaarioiden lämpötilanhallinnan kanssa.</div></td></tr>
</table>Akutilahttp://wiki.merivesi.fi/index.php?title=Valaistus&diff=124&oldid=prev94.237.11.106 (24. elokuuta 2011 kello 21.37)2011-08-24T21:37:00Z<p></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 24. elokuuta 2011 kello 21.37</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 38:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 38:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>*[http://en.wikipedia.org/wiki/Metal-halide_lamp Metal-halide Lamp]</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>*[http://en.wikipedia.org/wiki/Metal-halide_lamp Metal-halide Lamp]</div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;">*[http://merivesi.aqua-web.org/akvaariomanuaali_v1_1.pdf Merivesiakvaarion perustaminen, Jukka Majuri]</ins></div></td></tr>
</table>94.237.11.106http://wiki.merivesi.fi/index.php?title=Valaistus&diff=123&oldid=prev94.237.11.106 (24. elokuuta 2011 kello 21.34)2011-08-24T21:34:33Z<p></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 24. elokuuta 2011 kello 21.34</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 34:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 34:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Usein merivesiakvaarioon asennetaan valaisin katosta roikkumaan kansilasien puuttumisen vuoksi sekä akvaarion huollon helpottamiseksi.</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>Usein merivesiakvaarioon asennetaan valaisin katosta roikkumaan kansilasien puuttumisen vuoksi sekä akvaarion huollon helpottamiseksi.</div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;"></ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;">== Lähteet ==</ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;"></ins></div></td></tr>
<tr><td colspan="2"> </td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins style="color: red; font-weight: bold; text-decoration: none;">*[http://en.wikipedia.org/wiki/Metal-halide_lamp Metal-halide Lamp]</ins></div></td></tr>
</table>94.237.11.106http://wiki.merivesi.fi/index.php?title=Valaistus&diff=102&oldid=prevAkutila (17. elokuuta 2011 kello 21.26)2011-08-17T21:26:26Z<p></p>
<table class='diff diff-contentalign-left'>
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<col class='diff-marker' />
<col class='diff-content' />
<tr valign='top'>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">← Vanhempi versio</td>
<td colspan='2' style="background-color: white; color:black;">Versio 17. elokuuta 2011 kello 21.26</td>
</tr><tr><td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 13:</td>
<td colspan="2" class="diff-lineno">Rivi 13:</td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Valaistusmenetelmiä ==</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>== Valaistusmenetelmiä ==</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'>−</td><td style="background: #ffa; color:black; font-size: smaller;"><div>Valaistusvaihtoehtoja on nykyään monenlaisia. T5 - loisteputket ja HQI - valaisimet (monimetallivalaisimet) toimivat tänä päivänä useimpien riutta-akvaarioiden valonlähteenä, mutta uudet valontuottotekniikat ovat saavuttamassa suosiotaan harrastajien keskuudessa. Pitkään suosiossa olleet HQI-valaisimet ovat jäämässä pikkuhiljaa taka-alalle. Nämä valaisimet tuovat elävänoloista pintaveden liikkeen aiheuttamaa välkehdintää ja varjostuksia altaaseen, mutta korkean lämmöntuoton vuoksi ne ovat väistymässä uusien valaistusratkaisujen tieltä. Lähitulevaisuudessa yleistyvät valaistustekniikat pohjautuvat todennäköisesti LED - ja plasmavalaisimiin.</div></td><td class='diff-marker'>+</td><td style="background: #cfc; color:black; font-size: smaller;"><div><ins class="diffchange diffchange-inline">[[Tiedosto:Photo 1.7.2011 18.12.23.jpeg|400px|right|Kuution muotoisen altaan valaistusratkaisu]]</ins>Valaistusvaihtoehtoja on nykyään monenlaisia. T5 - loisteputket ja HQI - valaisimet (monimetallivalaisimet) toimivat tänä päivänä useimpien riutta-akvaarioiden valonlähteenä, mutta uudet valontuottotekniikat ovat saavuttamassa suosiotaan harrastajien keskuudessa. Pitkään suosiossa olleet HQI-valaisimet ovat jäämässä pikkuhiljaa taka-alalle. Nämä valaisimet tuovat elävänoloista pintaveden liikkeen aiheuttamaa välkehdintää ja varjostuksia altaaseen, mutta korkean lämmöntuoton vuoksi ne ovat väistymässä uusien valaistusratkaisujen tieltä. Lähitulevaisuudessa yleistyvät valaistustekniikat pohjautuvat todennäköisesti LED - ja plasmavalaisimiin.</div></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"></td></tr>
<tr><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Loisteputket ===</div></td><td class='diff-marker'> </td><td style="background: #eee; color:black; font-size: smaller;"><div>=== Loisteputket ===</div></td></tr>
</table>Akutila