Tärkeät parametrit ja niiden hallinta
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Valtamerten eliöstö on tottunut aikojen saatossa elämään vedessä jonka suolapitoisuus painoprosentteina ilmoitettuna on noin 30-35. Riutta-akvaarioiden veden suolapitoisuuden tulisi olla noin 33-36 ppt tai ominaispainon noin 1,025-1,027. | Valtamerten eliöstö on tottunut aikojen saatossa elämään vedessä jonka suolapitoisuus painoprosentteina ilmoitettuna on noin 30-35. Riutta-akvaarioiden veden suolapitoisuuden tulisi olla noin 33-36 ppt tai ominaispainon noin 1,025-1,027. | ||
| − | === pH | + | === pH === |
| + | Veden pH - arvosta puhuttaessa tarkoitetaan veden happamuutta tai emäksisyyttä logaritmisella asteikolla. Kun mennään asteikolla pykälä alaspäin, veden happamuus kymmenenkertaistuu, kahdella pykälällä satakertaistuu jne... | ||
| + | Veden happamuudesta puhuttaessa tarkoitetaan ilmiötä jossa vesi itsessään ionisoituu kahdeksi erilliseksi ioniksi. Tällöin tavallisesta H<sub>2</sub>O - molekyylistä tulee kaksi ionia: H<sup>+</sup> ja OH<sup>-</sup>. Ilmiö on vedessä melko harvinainen ja puhtaassa, neutraalissa vedessä ionisoituu vain noin yksi vesimolekyyli jokaista 10 miljoonaa vesimolekyyliä kohden. Tieteellisin termein kirjoitettuna tämä on 0,0000001 tai 1 x 10<sup>-7</sup>. Pilkkua siis siirretään vasemmalle seitsemän kertaa ja saadaan näin tieteellinen esitystapa pitkälle riville nollia. Logaritmisen pH - asteikon arvo saadaan suoraan edellämainitun kirjoitustavan eksponentista, eli edellisen esimerkin veden pH - arvo on 7. | ||
| + | |||
| + | Merivesiakvaariossa pH:n tulisi pysyä välillä 7,8 - 8,5, mutta useimmiten tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Veden pH arvoon akvaariossa vaikuttavat nostattavasti ja laskevasti lukuisat tekijät. | ||
=== Alkaliniteetti === | === Alkaliniteetti === | ||
Versio 22. elokuuta 2011 kello 23.05
Sisällysluettelo |
Suolapitoisuus, eli saliniteetti
Saliniteetista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä suolapitoisuutta ja tämä on perusteltua siksi, että meriveteen liuenneista suoloista natriumkloridin osuus on suurin. Tarkasteltaessa asiaa tarkemmin, kaikki akvaarioharrastajien käyttämät suolapitoisuuden mittaukseen tarkoitetut laitteet mittaavat veteen liuenneiden epäorgaanisten ioneiden määrää. Tätä ei kuitenkaan merivesiharrastajan tarvitse ottaa huomioon mitatessaan altaansa veden suolapitoisuutta, koska näiden ionien suhteen tulisi olla aina suurinpiirtein sama.
Kun veteen liukenee jotain, se muuttaa veden kykyä taittaa valoa, veden ominaispainoa sekä veden sähkönjohtavuuskykyä. Mittaamalla yhtä tai useampaa näistä ominaisuuksista, voidaan määrittää meriveden suolapitoisuus melko tarkasti.
Valtamerten eliöstö on tottunut aikojen saatossa elämään vedessä jonka suolapitoisuus painoprosentteina ilmoitettuna on noin 30-35. Riutta-akvaarioiden veden suolapitoisuuden tulisi olla noin 33-36 ppt tai ominaispainon noin 1,025-1,027.
pH
Veden pH - arvosta puhuttaessa tarkoitetaan veden happamuutta tai emäksisyyttä logaritmisella asteikolla. Kun mennään asteikolla pykälä alaspäin, veden happamuus kymmenenkertaistuu, kahdella pykälällä satakertaistuu jne...
Veden happamuudesta puhuttaessa tarkoitetaan ilmiötä jossa vesi itsessään ionisoituu kahdeksi erilliseksi ioniksi. Tällöin tavallisesta H2O - molekyylistä tulee kaksi ionia: H+ ja OH-. Ilmiö on vedessä melko harvinainen ja puhtaassa, neutraalissa vedessä ionisoituu vain noin yksi vesimolekyyli jokaista 10 miljoonaa vesimolekyyliä kohden. Tieteellisin termein kirjoitettuna tämä on 0,0000001 tai 1 x 10-7. Pilkkua siis siirretään vasemmalle seitsemän kertaa ja saadaan näin tieteellinen esitystapa pitkälle riville nollia. Logaritmisen pH - asteikon arvo saadaan suoraan edellämainitun kirjoitustavan eksponentista, eli edellisen esimerkin veden pH - arvo on 7.
Merivesiakvaariossa pH:n tulisi pysyä välillä 7,8 - 8,5, mutta useimmiten tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Veden pH arvoon akvaariossa vaikuttavat nostattavasti ja laskevasti lukuisat tekijät.
