Tärkeät parametrit ja niiden hallinta
Sisällysluettelo |
Suolapitoisuus, eli saliniteetti
Saliniteetista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä suolapitoisuutta ja tämä on perusteltua siksi, että meriveteen liuenneista suoloista natriumkloridin osuus on suurin. Tarkasteltaessa asiaa tarkemmin, kaikki akvaarioharrastajien käyttämät suolapitoisuuden mittaukseen tarkoitetut laitteet mittaavat veteen liuenneiden epäorgaanisten ioneiden määrää. Tätä ei kuitenkaan merivesiharrastajan tarvitse ottaa huomioon mitatessaan altaansa veden suolapitoisuutta, koska näiden ionien suhteen tulisi olla aina suurinpiirtein sama.
Kun veteen liukenee jotain, se muuttaa veden kykyä taittaa valoa, veden ominaispainoa sekä veden sähkönjohtavuuskykyä. Mittaamalla yhtä tai useampaa näistä ominaisuuksista, voidaan määrittää meriveden suolapitoisuus melko tarkasti.
Valtamerten eliöstö on tottunut aikojen saatossa elämään vedessä jonka suolapitoisuus painoprosentteina ilmoitettuna on noin 30-35. Riutta-akvaarioiden veden suolapitoisuuden tulisi olla noin 33-36 ppt tai ominaispainon noin 1,025-1,027.
