Veden valmistus
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | Merivesiakvaariossa käytettävä suolavesi tehdään synteettisillä suoloilla, jotka ovat tarkoitettuja kyseiseen tehtävään. Synteettistä merisuolaa saa useista eri lemmikki/akvaarioliikkeistä. Ruokakauppojen tavallinen merisuola ei siis käy tähän tarkoitukseen. Useasti vetenä käytetään käänteisosmoosilaitteen läpi suodatettua vesijohtovettä, josta [[käänteisosmoosilaite]] on poistanut epäpuhtaudet, tähän RO-veteen (Reverse Osmosis) sitten sekoitetaan haluttu määrä synteettistä suolaa. | + | Merivesiakvaariossa käytettävä suolavesi tehdään synteettisillä suoloilla, jotka ovat tarkoitettuja kyseiseen tehtävään. Synteettistä merisuolaa saa useista eri lemmikki/akvaarioliikkeistä. Ruokakauppojen tavallinen merisuola ei siis käy tähän tarkoitukseen. Useasti vetenä käytetään käänteisosmoosilaitteen läpi suodatettua vesijohtovettä, josta [[käänteisosmoosilaite]] on poistanut epäpuhtaudet, tähän RO-veteen (Reverse Osmosis) sitten sekoitetaan haluttu määrä synteettistä suolaa. Liukenemisen nopeuttamiseksi vettä tulee liikuttaa esimerkiksi kiertovesipumpulla. Vettä voi toki hämmentää myös käsipelillä, mutta jonkinnäköiseen sekoituspumppuun investoiminen maksaa itsensä takaisin nopeasti vähentyneen työmäärän merkeissä. |
== Suolapitoisuuden mittausmenetelmät == | == Suolapitoisuuden mittausmenetelmät == | ||
Nykyinen versio 25. elokuuta 2011 kello 23.38
Merivesiakvaariossa käytettävä suolavesi tehdään synteettisillä suoloilla, jotka ovat tarkoitettuja kyseiseen tehtävään. Synteettistä merisuolaa saa useista eri lemmikki/akvaarioliikkeistä. Ruokakauppojen tavallinen merisuola ei siis käy tähän tarkoitukseen. Useasti vetenä käytetään käänteisosmoosilaitteen läpi suodatettua vesijohtovettä, josta käänteisosmoosilaite on poistanut epäpuhtaudet, tähän RO-veteen (Reverse Osmosis) sitten sekoitetaan haluttu määrä synteettistä suolaa. Liukenemisen nopeuttamiseksi vettä tulee liikuttaa esimerkiksi kiertovesipumpulla. Vettä voi toki hämmentää myös käsipelillä, mutta jonkinnäköiseen sekoituspumppuun investoiminen maksaa itsensä takaisin nopeasti vähentyneen työmäärän merkeissä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Suolapitoisuuden mittausmenetelmät
Kaiken suolan liuettua tarkistetaan veden suolapitoisuus ja sen tulee olla painoprosentteina ilmoitettuna alueella 33-36 ppt tai ominaispainona ilmoitettuna alueella 1.025 – 1.027. Lämpötilan aiheuttamat tiheyden muutokset aiheuttavat myös omat haasteensa suolapitoisuuden määrittämiselle. Suolapitoisuuden voi tarkistaa tiheyden, valon taittuvuuden tai sähkönjohtavuuden avulla.
[muokkaa] Hydrometri
Ensimmäistä mittaustapaa käyttävät kelluvat ja viisarimalliset hydrometrit. Viisarimallinen hydrometri on halpa tapa mitata meriveden suolapitoisuutta, mutta se on toimintaperiaatteeltaan epävarma. Pienikin viisariin tarttunut ilmakupla voi muuttaa mittaustulosta ratkaisevasti. Mittaus suoritetaan siten, että hydrometri täytetään mitattavalla vedellä ja veden tiheydestä riippuen näyttöviisari nousee tietylle tasolle. Mittarin kyljessä olevasta asteikosta voidaan näin lukea viisarin näyttämä veden ominaispaino. Viisarimalliset hydrometrit ovat lämpötilan suhteen itsekorjaavia, joten harrastajan ei tarvitse muuttaa asteikon näyttämää lämpötilan mukaan.
Kelluvat hydrometrit ovat hankalampia käyttää kuin viisarimalliset, joten ne eivät ole saavuttaneet samanlaista suosiota. Jatkuu tästä.......
